Kakskerran Erä ry perustettiin vuonna 1967, ja sen toimialueet ovat Kakskerran, Satavan, Hirvensalon ja Kulhon saarilla. Alue on poikkeuksellisen haastava, koska asukastiheys saarilla, varsinkin Hirvensalossa, on korkea. Metsäkauriit ja valkohäntäpeurat tuovat vipinää seuran toimintaan.
Ennen nykyistä Erää Kakskerran saarilla metsästettiin aiemminkin seuramuotoisesti, mutta vasta vuonna 1967 metsästysseura järjestäytyi ja rekisteröityi.
Vuokrattua metsästysaluetta on hieman vajaat 2000 hehtaaria yli 50 maanomistajalta, joista suurin vuokraaja on Turun kaupunki yli 600 hehtaarilla. Vaikka pinta-alaa on paljon, se on kuitenkin joka puolelta mereen rajautuvaa, joten isoja yhtenäisiä alueita ei juurikaan ole, vaan alueet ovat melko pirstaleiset.
Alkujaan seuran jäsenmäärä oli 50, mutta aluerajoitteiden takia jäsenmäärä pudotettiin 40:ään. Myös jäsenistömme on poikkeava moniin muihin seuroihin verrattuna. Normaalisti seuroissa on runsaasti maanomistajajäseniä tai heidän jälkeläisiään, mutta meidän jäsenistämme on maaomistajia enää muutama. Jäsenistömme muodostuu pääosin turkulaisista ja Turun talousalueen asukkaista.
Alkuvuosina metsästettiin pienriistaa
Seuran alkuvuosina metsästettiin etupäässä pienriistaa: ajokoirilla ajatettiin jäniksiä ja joskus saatiin joku kettu siinä sivussa. Metsäkanalintuja ei saarillamme ole juurikaan näkynyt, eikä niitä siten ole pyydettykään. Vesilintuja, kuten sorsia rannoillamme esiintyy kyllä runsaasti, mutta rannat ovat jo niin tiiviisti rakennettu, ettei vesilinnustus oikein onnistu.
Saarillemme saatiin 1980-luvulla uusi ja komea saalislintu, kanadanhanhi. Niiden kanta kasvoi niin suureksi, että niiden ulosteista tuli hygieniaongelma etenkin uimarannoille. Vaikka nämä hanhet ovat vesilintuja, ne kuitenkin vierailivat mielellään viljapelloilla, joista niitä saatiin melko hyvin pyydettyä. Nykyään kanadanhanhia näkyy enää harvoin ja tilalle on tullut pienempi valkoposkihanhi. Se on samanlainen uimarantojen likaaja kuin kanadalainenkin. Valkoposkihanhi on kuitenkin ollut näihin päiviin asti rauhoitettu, eikä kannan rajaaminen metsästämällä ole ollut mahdollista.
Hirviä pyydettiin Ruissalossakin
Hirvestys alkoi 1970-luvulla, jolloin hirvikanta kasvoi melko suureksi. Hirvijahti on hyvin säädeltyä metsästystä: se toteutetaan seuruejahtina, ja seurueella tulee olla aina nimetty johtaja eli hirvipäällikkö ja hänellä varapäälliköt. Hirvet kuten valkohäntäpeuratkin ovat niin sanottuja valtion eläimiä. Niiden pyytämiseen myönnetään luvat, jotka ovat maksullisia. Saariltamme pyydettiin 80-luvun parhaimpina vuosina yli 20 hirveä vuodessa. Näinä vuosina käytiin hirvijahdissa Turun kaupungin erikoisluvalla myös Ruissalossa.
Hirvi on niin suuri eläin, että sen ruhon käsittelyyn tarvitaan jo isot nylky- ja säilytystilat. Erällä on ollut hirvivajoja Myllykylässä, Hyyrtilässä, Satavan Mäenpäässä ja Haarlassa. Nämä vajat olivat maatilojen vanhoja latoja, joissa olosuhteet olivat melko puutteelliset. Nykyään Erällä on Turun kaupungilta vuokrattu tila Hirvensalon Oriniemessä. Siellä vanhaan navettaan on kunnostettu asialliset ja siistit lihankäsittelytilat, ja siellä on myös iso kylmähuone sekä tarvittavat pakastustilat. Hirvikanta on noista hurjista vuosista pienentynyt niin, että viime vuosina Erälle on myönnetty neljästä kuuteen hirven kaatolupaa vuosittain.
Suureksi kasvanut kauriskanta on tuonut kolarit mukanaan
Viimeiset kymmenen vuotta metsäkauriit ja valkohäntäpeurat ovat tuoneet vipinää seuran toimintaan. Varsinkin kauriskanta on kasvanut niin runsaaksi, että vuosittain niitä on kaadettu runsaasti, viime vuonna 130. Myös valkohäntäpeurakanta on runsastunut, mutta ei onneksi yhtä suureksi kuin kauriskanta. Ison kauriskannan takia alueellamme on tapahtunut runsaasti kauriskolareita, viime vuonna 60 kappaletta. Suurriistavirka-apusopimuksen mukaisesti seuramme jäsenet käyvät kolaripaikoilla siivoamassa paikat eli lopettavat loukkaantuneet eläimet ja korjaavat ruhot pois. Seuralla on viisi päivystysryhmää, jotka hoitavat vuoroviikoin srva-tehtäviä. Riistanhoitotyö on myös merkittävä osa seuran toimintaa. Siihen kuuluu esimerkiksi lisäravinnon toimittaminen ruokintapaikoille talvisin sekä pienpetojen pyytäminen.
Kakskerran Erän jäsenet ovat osallistuneet myös moniin saarten yhteisiin tapahtumiin. Keväällä olemme tarjoilleet lihasoppaa kenttäkeittimestämme Hennalan perhetapahtumassa sekä tehneet linnunpönttöjä monenlaisissa tilaisuuksissa, myös vanhainkodissa. Vuosittaisilla Kakskertapäivillä Erä on hoidellut liikenteen ohjailun ja autojen paikoituksen. Viime kesänä Kakskerran Erällä oli päivien järjestelyjen vetovastuu.
Metsästys on harrastustoimintaa, joka herättää osassa ihmisissä negatiivisia tunteita, minkä vuoksi pyrimme toimimaan mahdollisimman avoimesti ja näkyvästi. Uskonkin, että Erä on vahvistanut paikkansa paikallisten yhdistysten joukossa tasavertaisena yhteistyökumppanina.
Teksti: Juha Mäki, Kakskerran Erä ry:n puheenjohtaja
Pääkuva: Erän laavu Kakskerran Hyyrtilässä
