Hirvensalon saarelle on kohta jo 30 vuotta pystytetty valaistu joulukuusi kaikkien saarelaisten iloksi. Nykyisin valot sytytetään laskettelurinteen alapuolella kasvavaan Hirvensalo-seuran kuuseen.
Suurin osa kuusista on ollut saaremme omia puita eri puolilta saarta. Esimerkiksi yksi kuusista tuli Haarlan tienhaarasta, kun asukkaat huomasivat, että kaunis kuusi jää tulevan tien alle. Pari on tuotu naapurisaaresta Höyttisistä. Vuoden 2013 kuusi tuli mantereen puolelta Kuralasta.
Alkujuuret keskiajan Virossa
Kuusiperinne on vanha, erään matkailuesitteen mukaan Tallinnaan tuli ensimmäinen joulunajan kuusi jo keskiaikana vuonna 1411. Torin keskellä oli ruusuin koristettu kuusi, jonka ympärillä kosteiden juhlien jälkeen tanssittiin ja lopuksi kuusi poltettiin soihtuna taivaan tuuliin.
Kyseessä ei siten tainnut olla varsinainen joulukuusi, jonka juuret ovat Saksassa. Sieltä mainintoja on jo 1600-luvun alusta. Tätä ennen lienee ollut käytössä perinne, jossa jokaiselle perheenjäsenelle oli oma erillinen pieni kuusi. Joulukuusiperinne siirtyi yläluokan perheissä kohti Suomea, jossa ensimmäiset koristellut kuuset ilmestyivät maan lounaisosiin 1800 -luvun alussa.
Vakiintuneen aseman maaseudun ja työläisperheiden kodeissa joulukuusi saavutti 1800- ja 1900-lukujen taitteessa koulujen kuusijuhlien välityksellä. Me kaikki vanhemmat varmaan muistamme lapsuuden kansakoulun joulujuhlan jäljittelemättömän tunnelma.
Varsinais-Suomessa tunnettiin nimipäiväkuusi
Joulukuusella lienee yhteys myös Varsinais-Suomessa tunnettuun pieneen nimipäiväkuuseen, johon päivänsankarin lahjat ripustettiin.
Turussa julkinen, ulos sijoitettu joulukuusi oli vuosina 1900 ja 1901 mutta otettiin pysyvään käyttöön tauon jälkeen vasta 1930 -luvulla. Tamperelaiset olivat tässäkin nopeampia, siellä yhteinen joulukuusi oli jo vuonna 1893.
Valtakunnan ykköskuusi on tietysti Turun Tuomiokirkon joulukuusi. Se on ainakin kerran tuotu Hirvensalosta, pujottelumäen takaa Syvälahden entisen rakuunatorpan tontilta. Olen siinä puussa poikasena käynytkin, erittäin tiheäoksainen ja vaikeasti kiivettävä puu se oli ja oksisto toimi myös Koposen halkovajan kattona.
Valon loistetta jokaiselle
Turku on saanut viime vuosina uuden hienon yhteisöllisen taidetapahtuman. Valon Polkua vietetään taas itsenäisyyspäivän viikonloppuna Aurajoen rannoilla.
Nykyisin maisema ympärillämme kylpee valossa. On kausivaloja, autojen lyhtyjä, katuvaloja ja valomainoksia. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut, vaikka Suomen ensimmäinen katuvalaistus saatiin Turkuun jo vuonna 1805. Turku oli ruotsinvallan aikana kolmas kaupunki Tukholman ja Göteborgin jälkeen, joka sai katuvalaistuksen
Arkkitehti ja historioitsija Panu Savolainen kertoo, että öljylyhtyjä sytytettiin kaupungin suurten ulosmenoteiden varsille Aninkaisten-, Uudenmaan- ja Hämeentulleihin asti. Myös kaupungin keskustan pienempiä katuja valaistiin.
Tontinomistajat joutuivat itse teettämään lyhdyt. Osalla oli öljylyhdyt ja he joutuivat maksamaan valaisussa käytettävän öljyn. Sytyttämättä jäänyt lyhty tuotti 40 killingin sakon.
Näkyvyyttä ja turvallisuutta
Vuonna 1879 Thomas Edison kehitti sähkövirralla toimivan hehkulampun ja jo vuonna 1898 Turussa alettiin toimittaa sähköä, kun Aktiebolaget Electron perustettiin. Sähkölaitos kunnallistettiin vuonna 1917. Vuonna 1995 yritys yhtiöitettiin nimellä Turku Energia.
Valaistusteholtaan alkuaikojen hehkulamput olivat kovin vaatimattomia.
Niinpä vuonna 1946 pidetyssä Hirvensalon Omakotiyhdistyksen kokouksessa päätettiin anoa lisää ulkovalopisteitä ja lamppujen vaihtamista 25 Wattisista 75 Wattisiin hehkulamppuihin, että teillä näkisi kulkea. Valaistus rajoittui tuolloin taajimmin asutuille alueille ja pääteille.
Alkuaikojen hehkulamppuja alettiin korvata 1930-luvulta lähtien elohopealampuilla ja loisteputkilla. Molemmat olivat tehokkaampia ja vähemmän ylläpitoa vaativia kuin himmeät hehkulamput. Kompaktimmat elohopealamput jäivät voitolle, ja 1950-luvun jälkeen niitä asennettiin suuria määriä. Käytössä oli myös 1920-luvulla kehitettyjä natriumlamppuja.
LED-valaisin on uusin katuvalotyyppi, jonka käyttö on alkanut 2000-luvulla.
LED-lamput kestävät huomattavasti pidempään ja kuluttavat vähemmän sähköä kuin aikaisemmat lamput. Turku on Suomen ensimmäinen katuvalojaan laajasti ledeihin vaihtanut kaupunki.
Hirvensalon joulukuusen valot olivat ensin hehkulamppuja, vuonna 2014 osa korvattiin halogeenilampuilla ja nykyisin käytössä on LED-valaistus.
Antti Lehtisen jalanjäljissä
Kouluneuvos Antti Lehtinen aloitti saarten jouluvalojen sytyttämisen perinteen Wäinö Aaltosen seuran nimissä. Kuusi oli aluksi nykyisen Hirvensalon apteekin edustalla, mutta paikka piti vaihtaa liikennejärjestelyjen muuttuessa. Niinpä vuonna 2008 kuusi siirrettiin Moikoisten liikekeskuksesta hiihtokeskuksen alueelle, johon sijoitettiin maahan upotettu kiinteä kuusen jalka. Se oli käytössä vuoteen 2015. Seuraavana vuonna hankittiin hieman pienempi kuusi viereisen kioskin pihaan.
Syksyllä 2014 istutettiin Hirvensaloseuran aloitteesta pujottelumäen edustalle kuusi tulevaisuuden joulupuuksi. Taimen toimitti kaupungin puisto-osasto ja istutuksessa avustivat Wäinö Aaltosen koulun oppilaat. Tämä puu täytti syksyllä kymmenen vuotta ja se on nykyisin käytössä oleva yhteinen joulukuusemme.
Jouluvalojen sytyttämiseen on vuosien saatossa osallistunut lukuisa joukko saaremme yhdistyksiä, yrityksiä, kouluja ja päiväkoteja. Ensi vuonna on perinteen 30. joulu.
Ehtisimmekö siihen mennessä opetella uuden joululaulun ”Joulukellot soittaa” ja laulun kolmannen säkeistön sanojen myötä sytyttää Hirvensalon yhteisen joulukuusen valot loistamaan sekä toivottaa saarten kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa!
Pentti Viherluodon syntymästä tulee keväällä kuluneeksi 110 vuotta. Hänen puolisonsa Laila oli kotoisin Honkastenrannasta ja siellä pariskunta vietti tuoreena kihlaparina ensimmäistä jouluaan vuonna 1946. Pentti Viherluoto on säveltänyt myös joitain joululauluja, joista Sulo Säkeistö, oikealta nimeltään Pekka Niemi, joka tunnettiin myös Kreittonin Kallena, on sanoittanut laulun Joulukellot soittaa.
1.
Kellot, kellot soittaa
juhlasanomaa:
Joulun aika koittaa,
arki jäädä saa
2
Toistuen, toistuen helkähtäin
kellojen kiirii kaiku.
Saapuu vieraaksemme
Poika kuninkaan
3.
Kellot, kellot soittaa
suurta sanomaa!
Valkeus jo voittaa,
siitä riemuitkaa!
Hirvensalossa 2.12.2024
Markku Hyvönen
